Koivusalon Angus

Joo, luit ihan oikein. Ei luomu vaan luoku elikkä luontoa kunnioittava. Kaikki mejän toimintahan lähtee siitä että elukkojen olis hyvä olla. Tietenkihän maanki pittää voija hyvin että siitä voitas kerätä mahollisimman hyvvää ruokaa mustien syötäväksi, siksi maalle annethankin ”sitä ittiään” (lantaa) ja täyennyksekseksi apulantaa; mie uskon ettei Suomessa kukhan kylvä tuota pulveria yli äyräitten, on se sen verran tyyristä ainetta. Kasvinsuojeluaihnejaki met käytethän jos tarttee, ko mullikkojen mahat ei oikein tykkää rikkaruohoista ja pahimmassa taphauksessa voi tulla jopa luomisia (keskenmeno) ja saihrauksia jos syö väärää ruokaa.

Mejän kaikki mustat ellää vaphaina ulkona niin keskiyön auringon kuin synkimmän kaamoksenki ajan. Tietenkihän niillä on käytöshän halli, mutteipä net siellä paljon välitä oleskella. Silloin vain ko Pohjan Akka on pahalla päällä ja heittellee vettä tai lunta voi mullikkoja nähä sisällä. Kernikoille (vasikka) on oma kämppä jossa net käy nukkumassa lämpölampun alla hyvin pehmustetulla alustalla ja vie se tuo ”ukko” sinne väkirehujaki, että lapset pääsee hyvän kasvun alkhun.

Ruuaksi mustat saavat tuota itte kasvatettua heinää, kesällä tuohrena laitumelta ja talvella palloihin pakattuna. Talvella ruokaa mennee niin että hirvittää; sitä pittää olla koko ajan tarjolla, muuten tullee mullikalle hauvin lähöt pakkasella. Eikä se kesälläkhän saa ruoka loppua, silloin sitä lähethän hakemhan vaikka toisesta pitäjästä (sanovat, ei meille ole ikinä käyny niin). Suolakiviä nuo on kovia nuolemhan ja viihän niille kivennäisiäki.

Vielä ko niille lämmitethän juomavesi, niin eipä ole tarvinnu katella palelevia mullikkoja vaikka joskus täällä on aika kylymäki.